kUULUMISIA!
AJANKOHTAISIA KUULUMISIA, PROJEKTEJA JA HETKIÄ MATKAN VARRELTA.
VÄLILLÄ JOTAIN SUUNNITELTUA, VÄLILLÄ JOTAIN TÄYSIN SPONTAANIA.
KUULUMISIA
✳︎
AJANKOHTAISUUKSIA
✳︎
SPONTAANIA
✳︎
SUUNNITELTUA
✳︎
KUULUMISIA ✳︎ AJANKOHTAISUUKSIA ✳︎ SPONTAANIA ✳︎ SUUNNITELTUA ✳︎
22/9/2026
jännitys - tuo ikuinen matkaaja minussa
”NO HYVINHÄN SE MENEE…”
HUOMAAN TOISTAVANI ITSELLENI AJATUKSISSANI. ONHAN NÄITÄ TULLUT TEHTYÄ AIKA AJOIN, JA TYÖNIHÄN ON PUHUA RADIOSSA. LUULISI HOMMAN OLEVAN JO JIIRISSÄ.
Muistan jo ala-asteen ajoilta, kuinka jännityksen määrä miltei vei tajunnan, kun vuoroni tuli mennä luokan eteen pitämään kirjaesitelmää. Ääni värisi, kädet hikosivat ja sydän hakkasi tuplanopeudella. Esiintyminen hävetti kai jollain tapaa.
Mietinkö, mitä muut minusta ajattelivat, vai mistä tämä reaktio johtui? Sitä pohdin edelleen tänä päivänä. Toki olen onnistunut rentoutumaan oman työni äärellä, mutta sekin on tapahtunut harjoituksen ja tekemisen kautta.
Ihan ensimmäisiä isompia esiintymisiäni olivat Kontiolahden lukion perinteiset iltamat, ilmaisutaidon opiskelijoiden tuottama näytelmäilta, joka toistettiin ainakin kolmen esityksen verran vuosittain. Ensin kenraaliharjoitus yläasteelaisille, sitten esitys lukiolaisille ja sitten vielä se suurin tai jännittävin eli kotiväelle. Katsojia saapui vuosittain noin viitisen sataa per näytös. Paljon siis!
“Olen myös ajatellut, että mitä enemmän teen sitä, mikä vie tällaisiin epämiellyttäviin tunteisiin, sitä enemmän karaisen itseäni ja näinpä löydän varmuutta.”
Kuvat: Karoliina Gavrilov
Tuona vuonna näytelmä alkoi ensimmäisessä kohtauksessa siitä, että makasin roolikumppanini kanssa pimeällä lavalla ennen kuin valot syttyivät ja kohtaus käynnistyi. Muistan edelleen, kuinka sydän hakkasi niin, että tuntui kuin koko lava olisi tömissyt sen tahtiin…
Jännitys kuitenkin unohtui, kun vauhtiin päästiin. Ja oltiinhan treenattu sen verran, että tiesimme tismalleen, mitä piti tehdä. Minne liikkua ja mitä sanoa. Kiitos tästä mahtavasta näytelmän ohjauksesta sekä myös opeista meille näyttelijöille niitä antaneelle ilmaisutaidon opelle Mirja Valtoselle. <3
Joka tapauksessa nuo kokemukset opettivat sen, että jännitys on vain hetkellinen tunne, joka alkaa muuttua nautinnoksi siinä vaiheessa, kun homma lähtee käyntiin. Tästä ajatuksesta olen pitänyt kiinni niinä paiseisina hetkinä ennen aamujen radiolähetyksiä, haastatteluita, erilaisia kohtaamisia ja juontamisia striimeissä ja tapahtumissa. Ja kun tiedät mitä teet, silloin ei mene sormi suuhun. #valmistaudu
Mielenkiintoisiin projekteihin ja tapahtumiin on ollut mukavaa ja opettavaista osallistua muun muassa juontamalla milloin mitäkin.
Saan mahdollisuuden olla mukana Joensuun Popmuusikoiden järjestämässä Pop-olkkari: Musaverkkarit -tapahtumassa lokakuun 22. päivänä 2026. Roolini on olla tapahtuman juontaja.
Illan aikana pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: millainen on Pohjois-Karjalan ja Itä-Suomen musiikkikentän tulevaisuus? Mitä alueella tehdään jo hyvin, ja mitä tarvitaan, jotta yhä useampi artisti, muusikko ja musiikkialan toimija voi kasvaa, työskennellä ja menestyä idässä?
Mielenkiintoinen ilta on tulossa, varsinkin sisältönsä puolesta! Samalla pääsen jälleen kohtaamaan ikuisen matkaajan itsessäni – jännityksen.
Tervetuloa seuraamaan iltaa Pop-olkkariin! Ja kiitos, Popmuusikot, kun kysyitte minua mukaan!
21/8/2026
mukana taideyhdistys harha ry:n avaruus -näyttelyssä!
Super-hienoa saada harrastaa! Piirtäminen ja maalaaminen ovat ihan lapsesta asti olleet mielenkiintoista ajanvietettä, - välillä enemmissä ja toisinaan vähemmissä määrin. Viime aikoina on tullut tuhrattua hiilellä, mutta myös akryyliväreillä. Harrastustoiminta kokee mullistuksen, kun saan olla mukana Taideyhdistys Harha ry:n Avaruus -näyttelyssä syys-lokakuussa Joensuun Kauppahallissa <3
28/5/2026
ALUMNIPUHE LUOVILTA ALOILTA VALMISTUVILLE, - ONNEA!
Puhe valmistuville media-alan opiskelijoille Riverialla. Ajatuksia luovasta työstä, epävarmuudesta, yhteistyöstä ja oman polun rakentamisesta media-alalla — alumnin näkökulmasta.
